Osa 3: Käytännön esimerkit ja toimintamallit

Otetaan oikean elämän tarinoiden kautta, kaksi asiakasta ja kolmas omasta elämästä

Alaselkä estää treeniä

Tapauksessa on pitkäaikaista alaselkä vaivaa. Paljon juoksutreeniä, juoksussa kilpailua ja salitreeniä. Alaselkä on tosin hyvinkin kipeä ja alkaa vaikuttaa jo vähän kaikkeen treeniin - arjesta puhumattakaan. 

On ohjattu tekemään syviä vatsoja ja naksuteltu, paineltu ja levitetty hierontarasvaa. Kipeä vaan on. 

Henkilö löysi TLV mun alaselkävaivoista puhuvien juttujen kautta. 

LKPT toiminnan mukaan, lähettiin tekemään ihan normaaleja kehon käytön testejä - mitä se kehon liike meille kertoo, ennen kun, aletaan puhumaan yhtään mistään syvästä tai pinnallisesta jostain yksittäisestä lihaksesta tai edes lihaksista. Kehon liike kertoi meille todella monta erilaista löydöstä itse alaselässä jäykkyytenä, jässähtämisenä yhteen asentoon, tehtiin mitä tahansa ja lantion/lonkan hallinnassa ja liikelaajuuksissa. 

Nyt se tärkein juttu onkin saada tämä monenkirjava "sekamelska" muodostettua joksikin suunnitelmaksi ja mihin oleellisimpaan asiaan keskitytään ensin. Tässä tapauksessa aletaan heti tekemään lannerangan asentotuntoa kehittäviä juttuja sekä lonkan liikkuvuuteen keskittyviä juttuja. TLV TUKI tulee siis sinne keskivartaloon, ei niinkään vielä minkään vahvistavan harjoitteen kautta, vaan sen keskivartalon asentotunnon kautta - tehdään aivan yksinkertaisia hengitysharjoitteita. Missä asennossa se lanneranka on? Miten sen asentoon voitaisiin vaikuttaa, ilman, että koko vartalo heiluu ja keikkuu? 

Selkäranka on kiinni lantiossa ja lantiossa on lonkat. Jos liikettä ei tule lonkasta, niin jostain sen on tultava ja sitten se tulee selästä. Eli osa koettua jäykkyyttä selässä on ihan sitä, että kasaantunut rasitus jo jäykistää selkää. Kaiken elämän, treenin ja muun kuormituksen tuloksena, selkä ei enää jaksa.

Kun näitä saatiin eteenpäin, niin siinä vähän kuin itsellään asiat alkoi edetä. Lonkkiin saatu lisä liikkuvuus helpottaa selkää ja selälle tehdyt rentoutukset ja hallinnan parantaminen ruokkivat toisiaan ja kuormitus alkaa tasaantua laajemmalle osalle kehoa. Eli annetaan sille keholle helpotusta niin, että se saa lihassynergiat paremmin toimimaan.

Sitten saatiin aloittaa tarttuminen "heikoiksi" oletettuihin lihaksiin omin harjoittein, mutta tässä tapauksessa koko kehon käyttöä ei tarvinnut kokonaan jättää pois. Onko lihas heikko, vai onko haasteiden kautta hermotus vain ohjautunut johonkin suuntaan ja jonkin lihaksen käyttö vaikuttaa "lihasheikkoudelta"? Siinäpä kysymys, mutta oli se todellisuus kumpi tahansa, niin sen lihaksen ja sen osa isompaa liikettä ja monen lihasryhmän synergiaa kehittyy niin hermostollisesti ja lihasvoimallisesti TREENAAMALLA JA TEKEMÄLLÄ.

Aivan oleellisin on saada tuo liiketunto osaksi KAIKKEA tekemistä, jos se on vaan jotain "pakollista" matolla pyörimistä, niin ei se siitä mihinkään muuhun tekemiseen ole siirtymässä - jos on, niin kauan menee, jos ei sitä ajatuksellisesti jalosteta muuallekin.

Sääri, polvi ja jalkaterä estää jalkojen treeniä

Tässä onkin TLV valmennuksen pitkäaikaisin tapaus, jossa elämälaatujumppa on vaihtunut 2v aikana tavoitteelliseksi treeniksi aina body fitness kisatavoite päämääränä. 

Tässä tapauksessa hyvinkin haastavat jalkaterä, sääri ja polvihaasteet. Polvissa jotain kulumaakin jo todettu. Tässä onkin tapaus, jonka aikana myös yhteistyökuviot avattiin paikallisen fysioterapeutin kanssa. Meillä mukavasti kohtaa tuo harjoittelu painotteisuus asioihin puuttumisessa. Saatiin lisävahvistusta, että tehdään oikeita asioita hänenkin mielestään ja säärien käsittelyllä saatiin hyvää lisävaikutusta, joka jalostettiin heti liikkeeseen mukaan. 

Kaikki alkoi oikeastaan enemmänkin henkisenä valmennuksena, henkilöllä oli hyvin epävarmat otteet mihin liikkeisiin kehoa uskaltaa viedä. Kun mieli pelkää liikettä liikaa, niin siitä tulee alitajunnasta hermostoon viesti, halusit tai et. Ja tämä viesti ei ole mitenkään sellainen, että "antaa liikkeen tulla, kaikki hyvin". Se koetaan uhkana ja silloin on eväät kaikkeen muuhun, paitsi vapaaseen liikkeeseen.

Hyvin pienin askelin eteenpäin ja hyvin helposti onnistuvin liikkein. Saatiin liikkuvuutta ja hallintaa jalkateriin ja lantioon/alaselkään. Ja varmuutta sinne korvien väliin. 

Jossain kohtaa tuli kuitenkin pysähtyä ja nousta tilanteen "päälle" uudelleen, koska tietty vaiva koko ajan meillä yhä kummittelee ja tuo haasteita treenien toteuttamiseen. Lopulta kaiken kokemuksen ja seuraamisen jälkeen se perimmäinen syy on liiallinen kuormitus/palautuminen/säären sietokyky kokonaiskuormitukselle. Tästä sitten muodostui kysymys: Miten me saamme sääret ja jalkaterän jaksamaan työssä tulevat 20 000 askeleet? 

Tämä mielessä liikevalinnat ja toteutukset. Nyt meidän suunta muuttui selvästi parempaan - 2-3vko:n aktiivisen tekemisen jälkeen sain viestin, että polven ei oo mikään. 

Toki ei nyt näin yksinkertainen ollut kokonaisuus, tottakai siinä on myös reisi ja lonkat mukana ja tässä varsinkin etureisi halusi olla monesti kireä - rasitus askelista ja koko päivän seisomisesta, reisi on koko ajan lyhentyneenä. 

Nyt meidän tavoitteet on kisalavoilla. Ollaan saatu parikin liikettä jo istutettua treeniin, joilla on jo potentiaalia selvästi kasvattaa massaa. 

Koko ajan eteenpäin sen mukaan, miten keho ottaa asioita vastaan. 

Oma tarina - mikä mua vaivaa ja mitä on tehty ja TLV synty

Mulla on lonkissa rakenneviat ja ne jauhaa itseään koko ajan vaan enemmän ja enemmän paskaksi. Ja lisäksi lonkkamalja on hyvin ahdas. Liikerajoitteita on todella roimasti. Kirurgi kysyi jo 2019, että saanko minä edes sukkia itse enää jalkaan? Ja sen, että onhan nämä aivan törkeet, mutta kun ei ole särkyä lonkissa, niin ei tehä mitään. 

Joo ei ole lonkissa itsessään kipua. Kipua oli 4v alaselässä. Polvessa on ja on ollut ja nivusissa on ollut. 

En mä tänäkään päivänä pysty kauaa mitään eteenpäin kumartuvaa työtä tekemään. Selkä ja pakaroiden yläosa menee niin tukkoon, että jos väkisin vaan jatkaa, niin en mä pääse edes kävelemään. 

Mutta muuten on saatu asiat niin, että pystyn suunnilleen normaalia elämään viettämään, kestää treenata ja pääsin vihdoin niihin haaveilemiin kisoihinkin käymään CBB ja CP sarjoissa, jotain pyttyjä sai kotiinkin Riikan kisoista. 

Tuon alaselkä scenaarion aikan TLV syntyi. Mä oon kulkenu niin monella asiantuntijalla, joista 3kpl voin sanoa olevan hyviä ja ollut kunnia oppia heiltä. Kaikesta kuitenkin on aina puuttunut se kokonaisuuden hallinta. Eli kaikki piti kuitenkin itse sovittaa ja testata. 

Sitten aloin huomata tiettyjä "kaavoja" jotka toimi ja niitä pysty toistamaan. Sitten tuli TLV - Tuki - Liikkuvuus - Voima. Eli jos ei joku ole meillä hallinnassa, niin on aivan sama mitä liikkuvuusharjoitetta teet, kun ei se liikkuvuus haluttuun paikkaan parane, kun TUKI eli kehonhallinta ei pysy, vaan se kireys mitä ollaan avaamassa johtaa vaan kompensaatioihin muualta kehosta. Eli keho antaa periksi muualta, jotta se kireä paikka saa olla niinkun haluaa, keho haluaa toimia mahdollisimman taloudellisesti. Sitten vasta se voima, kun perusteet on riittävästi kunnossa. 

Tarkoittaa usein sitä, että jollain harjoitteella luodaan sitä yhteyttä haluttuun paikkaan ja sitten sitä yhteyttä jalostetaan mihinkä nyt milloinkin tarvitaan. 

TLV on pelkästään harjoittelua, mua on naksuteltu ja väännelty ja käännelty. On ollu neuloja sielä ja täälä, on hinkattu ja levitetty hierontarasvaa. Mikään ei oo toiminut, niin kuin harjoittelu toimii, tehdään se vaikutus sisältä päin. Ainoa käsittely mikä on toiminut on keskittynyt hermojen vapaampaan liukumiseen ja tämä sitten mahdollisimman nopeasti ja hyvin istuttaa liikkeeseen mukaan, jotta se SÄILYY.

Mulla on koko ajan omassa treenissä erilaisia tukiharjoitteita lonkille sekä myös nykyään olkapäille. Lonkissa tarkoitus on vahvistaa nivelen hallintaa sekä pitää yllä sitä liikkuvuutta mikä siellä on. Sekä sitten alaselän siedätys kestää kuormitusta, mitä se joutuu väkisin ottamaan vastaan. 

En oo vielä ihan varma, onko mun olkapäät rakenteeltaan sellaiset tai tää mun elämän kokonaisuus istumatyön kanssa sellainen, että ne sietää normaaleja punnerruslikkeitä kuntosalilla. Nyt on jo kaksi olkapää scenaariota koettu ja oire on lähes sama ollut. Ja molemmissa oireet alkaa siitä, kun on saatu taas isommin rautaa liikkumaan punnerruksissa. Todennäköisesti tulen muuttamaan harjoittelua pidemmäksi aika niin, että en tee tavanomaisella lavat yhteen juntatulla tavalla punnerruksia.